Petra

sivu päivitetty 12.10.13

Minut tunnetaan nimellä Petra, ja olen asunut koko ikäni Keravalla. Olen syntynyt 10.06.1993, eli olen 20-vuotias nuori nainen, joka on kiinnostunut hevosurheilusta. Hevosten kanssa olen ollut tekemisissä ihan lapsesta asti, ja siitä lisää tietoa löytyy hieman alempana.

Perheeseeni kuuluu vanhemmat, kaksi vanhempaa isoveljeä ja kaksi amerikankääpiöterrieriä nimeltä Rico ja Winston. Vanhempani tukevat minua harrastuksen parissa, vaikkeivat kovinkaan paljon tiedä tästä lajista. Isäni on kuskaillut kisoihin ja auttanut hevosen hoidossa, ja hänellä on ollut kimppa omistuksessa kaksi lämminveristä ravihevosta josta hänen vähäiset taidot ovat kehittyneet.

Olen valmistunut vuonna 2009 liiketalouden perustutkinnon, eli olen ammatiltani merkonomi.




Aloitin ratsastuksen jo nuorena tyttönä. Ensimmäiset ratsastuskerrat olivat satunnaisissa paikoissa, jonka jälkeen aloin käymään irtotunneilla Hovinratsutilalla kesäsin ja muuten Trans Horsella. Aktiivisen ratsastuksen aloitin Enjalan tunnilla, tuntiratsastajana - minkäänlaista alkeiskurssia en ole ikinä käynyt. Sitä ennen kävin parit tunnit Keravan ratsastuskoululla, mutta se ei ollut ihan minun paikkani. Enjalasta löytyi oma hoitohevonen ja paljon mukavia ystäviä.

Ensimmäinen vuokrahevoseni löyty hyvinkäältä, hänen nimensä oli Spell Binder ja rodultaan lämminverinen ravihevonen. Tutustuin tammaan kaverini kautta, sillä hän vuokrasi samalla tallilla, saman omistajan toista lämminveristä ruunaa. Pelliksi tätä tammaa kutsuttiin, ja muistelen tätä kipakkaa vanhaa rouvaa hyvin mielin. Kun aloin vuokraamaan sitä, se oli jo 19-vuotias ja taisin olla sen kanssa tekemisissä noin vuoden ajan. Hieman äksy vanhempi rouva oli kova menemään maastossa, ja käytiin myös hieman estetunneilla kokeilemassa hyppäämistä. Parhaimmat muistot tämän hevosen kanssa on sänkipellolla laukkaamiset ja erittäin hauskat maastoreissut tallilla olleen porukan kanssa. Kävimme myös hieman pilaamassa jonkun tekolampea hevosten kanssa, ja siitä syttyikin pieni haloo. Nuorena kun ei ajatellut että tekolampiakin oli olemassa. Pelli onkin jo vihreillä niityillä, mutta muistelen edelleen tammaa ja meidän hauskoja tallikokemuksia Tessan, Jossun ja Mirvan sekä hevosten kera.

Pahoittelut laadusta, kuvat otettu videolta - 2005-2006

Seuraava merkittävä hevonen elämässäni oli eestinhevosruuna Aabu, joka oli minulla ylläpidossa. Tämä oli erittäin hauska kaveri, josta ei kuitenkaan löydy enään mitään kuvia koneelta. Meillä oli paljon kivoja kokemuksia, mutta ylläpito loppui, kun hevosenomistaja päätti myydä Aabun. Ensiksi mietimme ostaisimmeko ruunan, mutta hinta oli sen verran liikaa niin vähätasoisesta hevosesta, joten annoimme Aabun jatkaa uuteen kotiin. Kuitenkin jos kiinnostaa nähdä minkälainen kaveri tämä on niin tässä Aabu sukupostissa. Hänen kanssaan pyörin loppuvuoden 2006.

Sitten päätimme alkaa etsimään omaa hevosta, kerta Aabua ei sitten ostettukkaan. Sain hevosen hankinnassa apua tallilta jossa Aabu oli asunut sen ajan kun olimme tekemisissä. Lähdimme tammikuussa etsimään hevosta, ja minulle rodulla ei ollut mitään väliä. Marinka omisti itse pari suomenhevosta ja lämminveristä joten lähdimme katsomaan lämminverisiä. Heti ensimmäinen hevonen jota menimme katsomaa, ihastuin siihen täyttä päätä. Hevonen oli lv-tamma Pretty Destiny, ja nimikin sen kertoi että tämä oli se "kaunis kohtalo".

Paljohan Dessi ei osannut, mitä nyt pari kertaa selässä oltiin käyty kävelemässä joten sain apua ratsunalkeille opettamisessa taas Valmennustalli Huuhtasen omistajalta. Dessi oli erittäin kiva ratsastaa, vähän rauhaton ja kipitti vaan eteenpäin mutta välillä se oli todella kiva ratsastaa. Esteillä se syttyi ja niitä kisattiikiin seuratasolla. Luotettava tamma jonka kanssa nappasimme joka kisoissa ruusukkeet, lukuunottamatta paria kisaa jossa itse menin radan unohtamaan. Tämän tamman kanssa aivan mahtavat muistot, ja en ikinä tule unohtamaan tätä hevosta. Aivan loistavaan kotiin pääsi ja tästä pääsee Dessin blogiin.

Pretty Destiny - 30.01.2007 - 24.01.2009

Olin kaksi vuotta ilman hevosta, kunnes puraisi taas hevoskärpänen. Juuri näihin aikoihin isäni entinen hevonen, Carmel Queen etsi kesäksi ylläpitopaikkaa ja näinpä otin tämän tamman kaverikseni kun olin jo tutustunut häneen isäni kautta. Isäni siis oli omistanut tamman nuorena, mutta sen pää ei vain yksinkertaisesti kestänyt raviradan kisoja, joten teetätti tällä varsan, Jedidjan ja antoi hevosen sen ylläpitäjälle.

Kun Carmel tuli tallille, oli sen karva todella huonossa kunnossa vaikka kesällä juuri karvan kuulisikin kiiltää. Matolääkitykset, oikearuokinta ja liikutus, niin saatiin tamma taas hyvännäköisesti nopeassa ajassa. Carmel oli melko kiva ratsastaa, vähän tahmeahko mutta hyväksy kivasti tuntuman.


Kesä 2009

Kun Carmel lähti, aloin puolen vuoden uuden tauon jälkeen etsimään vuokrahevosta. Hevostalli.netissä minuun otti mukava nainen yhteyttä joka tarjosi 4-vuotiasta poni tammaa vuokralle. Kalifornija oli tämän ponin nimi, ja kävin melkeinpä heti kuultuani testaamassa ponia ja aloin sitä heti vuokraamaan.

Karo oli vähän itsepäinen tammamainen tamma, ja välillä vähän ongelmalapsi joka kumminkin opetti minulle nuoresta hevosesta paljon asioita. Alku oli hankalaa aikaa meille, mutten antanut periksi ja pikku hiljaa luottamus kasvoi ja ratsastuskin alkoi sujumaan paremmin. Vuoden 2010 kesäkuun tamma oli kokonaan minulla kun omistajat olivat lomailemassa. Tämän aikana voitin kunnolla tamman luottamuksen ja meillä oli erittäin hauskat kokemukset. Kävimme syksyllä parissa kilpailuissa, jotka kumminkaan eivät menneet ihan nappiin. Minua alkoi kisaaminen kiinnostamaan toden teolla, mutta tiesin ettei tämän hevosen kanssa siihen ollut oikein mahdollisuuksia. Joten pitkän harkinnan jälkeen, lopetin tamman vuokraamisen ja aloin etsimään omaa hevosta.


2009-2010